KAUPALLISESSA YHTEISTYÖSSÄ: Presco. Seat Leonillani on ajettu nyt 51500 kilometriä reiluun vuoteen ja perusteellinen sisäpuhdistus tekemättä. Ajotietokoneen pitkäaikainen keskiarvo viimeiseltä 8000 kilometriltä näyttää 58 km/h ja se pitänee melko hyvin paikkaansa koko auton kilometrimäärän kohdalta, koska ajoni on hyvin samanlaista kuukaudesta toiseen.
Kun 51500 kilometriä jakaa 58 kilometrillä, se tarkoittaa, että vajaan 14 kuukauden aikana, olen viettänyt autossani yhteensä 888 tuntia ratin takana. Kun 888 tuntia jakaa 24:llä eli vuorokauden tuntimäärällä, saadaan hieman vajaa 37 vuorokautta – sen ajan olen siis autossani viettänyt. Likaisessa autossani.
Jos viettäisit kotonasi yli 30 vuorokautta aikaa, ja imuroisit vain yhden kerran sinä aikana hätäisesti, kuinka likaista kotonasi olisi? No, varmasti hyvin likaista. Autoni olin imuroinut tuona reilun vuoden aikana vain yhden kerran, tosi nopeasti ja siinä kaikki. Pitäisikö tehdä sisäpuhdistus?
Pelkästään tuossa yksinkertaisessa laskukaavassa on perustelu sille, miksi auto kannattaisi putsata ja puunata silloin tällöin, vaikka kolmesti vuodessa, perusteellisesti. Ainakin minun, kun ajan niin paljon. Selitän saamattomuuttani sillä, että on ollut vain niin pirun kiire.
Sisäpuhdistus, nyt! Perusteellinen imurointi, ikkunoiden pesu, pintojen putsaus ja kyllä, myös sisäverhoilujen pesu. Kun autossa viettää noin paljon aikaa ja välillä pitkiäkin jaksoja yhteen putkeen, siellä syödään milloin mitäkin ja juodaan jos sun jotakin. Penkillä oli suklaata, apukuskin istuimelle oli vuotanut vesipullo sisuksiaan ja se jätti istuimen verhoiluun mukavat raidat. Myös takapenkillä jälkikasvu on syönyt suklaata, leipää, hedelmiä ja välillä on saattanut likaiset kengätkin olla istuimella, kun on otettu vähän lokoisampaa asentoa.
Presco Oy eli Ma-Fran, Malcon ja Prestan autokemikaalien maahantuoja tarjosi tarvikkeet autoni sisäpesuun.
Presco-maahantuonnista kysyttiinkin, kun kemikaalien toimituksesta keskusteltiin, että onko minulla laittaa aineisiin mukaan at:tä? Ensin hieman ihmettelin, mistä on kysymys, mutta tajusin, että “ammattitaitoa”. Myönnettäköön, että ei, sillä en ole eläessäni tehnyt autoon kovin perusteellista sisäputsausta, sillä esimerkiksi aikaisempana työsuhdeautoilijana sisäputsauksen teki vuosien ajan puolestani joku muu. Sitä at:tä ei todellakaan kovin paljoa ollut tarjolla, mutta lupasin tehdä parhaani.
Ennen kuin Prescon tarvikkeita pääsi käyttämään, auto piti imuroida perusteellisesti joka puolelta. Kun aloin autoa imuroida, olin tehnyt jo ensimmäisen amatöörimäisen mokan – olin jättänyt otsalampun kotiin.
Kun imurointia tekee pimeässä hallissa hämyisten loisteputkien valossa, niin ei mitään toivoa nähdä auton jalkatilaan. Älypuhelimen valo korvasi otsalamppua hieman, mutta ei se vapauttanut toista kättä. Imuroidessa pienetkin hiekanjyvät lähtevät parhaiten verhoilujen uumenista, kun toisella kädellä harjaa samalla kun toisella imuroi. Otsalamppu olisi tehnyt tästä helpompaa.
Imuroinnin jälkeen ehdotin kollega-Partaselle, että sisäpesu aloitettaisi puhdistamalla ensin lasit sisäpuolelta, sen jälkeen auton ovet ja ovikotelot pestäisi, jonka jälkeen siirryttäisi sisätiloihin, viimeisenä pestäisi penkit. Partanen hyväksyi tämän suunnitelman.
Tässä järjestyksessä etenin, vaikka lopulta koko homman jälkeen tämä osoittautui vääräksi järjestykseksi! Eipä tullut nyt kaikessa tohinassa ajateltua ihan loppuun asti – at:n puute alkoi näkyä jo heti kättelyssä! Kun puhdistusaineita suihki esimerkiksi ovipahveihin, kojelaudalle, siitähän roiskui aineita jo pestyihin ikkunoihin. Ikkunoiden pesu olisi pitänyt tietysti jättää viimeiseksi.
Mutta siinä järjestyksessä mentiin, missä mentiin. Ensi kerralla sitten oikeammassa järjestyksessä. At:tä puuttui kieltämättä, mutta kaikesta oppii, niin auton sisäpuhdistuksestakin.
Auton ikkunat pestiin Presta Glass-Cleanerilla sekä erityistä lasipintojen pyyhkimiseen tarkoitetulla mikrokuituliinalla. Aine vaikutti oikein toimivalta ja helppokäyttöiseltä.
Sisäpintoja puhdistettiin Presta Leather & Vinyl Cleanerilla, jonka jälkeen pinnoille suihkutettiin Malco PB-2 -ehoste, joka on todella miellyttävän tuoksuista. En ole ihan varma, onko tuoksussa appelsiiniä vai mitä, mutta sen lisäksi, että se tuoksui hyvältä, se antoi sisäpinnoille kauniin hoitavan pinnan. Tuoksu ei viipynyt enää seuraavana päivänä autossa, mutta aineesta sanotaankin, että parhaan lopputuloksen saa uusimalla käsittelyn. Se jäi tekemättä, mutta mikä estää pyyhkimästä pölyjä hieman myöhemmin auton pinnalta ja uusimasta käsittelyn.
Kun sisäpuhdistusta teki, huomio kiinnittyi koko ajan auton istuimiin, ne olivat kieltämättä karmean näköiset ja kävi jopa mielessä, että mahtavatko lähteä edes puhtaiksi. Kehiin Malco Fabric Cleaneria! Istuimessa oleva suklaatahra lähti salamannopeasti pois. Tuntui hullulta ruiskia vettä paljon istuimille, mutta niin ohjeessa sanottiin, että sitä täytyy käyttää paljon että saa vaahtoa aikaiseksi. Pesuainetta, vettä ja sisäpesuharjaa perään kunnon hankaavilla liikkeillä, niin jo toimi! Vaahtoa syntyi ja kun mikrokuituliinalla imi vettä pois istuimista, niin eihän liinaa kuivaksi vääntäessään kovin puhdasta vettä rätistä irronnut. Puhdasta siis tuli!
Kangasosien pesun jälkeen istuinten keinonahkaosat käsiteltiin vielä Presta Leather & Vinyl Cleanerilla. Kun istuimet olivat kuivuneet, suihkutin vielä niihin Ma-Fra Idrostop -tekstiilisuihkeen, niin ne pysyvät jatkossa puhtaimpina.
Mikä parasta, sisäpuhdistukseen saimme myös ämpärin, jonka pohjalla oli hiekaneroitin eli autosta puhdistetut roskat eivät kulkeudu rätin mukana takaisin autoon. Yksinkertainen, mutta toimiva kapistus!
Mutta olipahan tässä aikamoinen homma! Vaikka työtä oli paljon, aikaa meni reilu kolme tuntia, niin kyllä kannatti. Autolla on nyt paljon mukavampi lähteä liikkeelle, siellä tuoksuu raikkaalta ja mieli on tietysti parempi. Nyt jatkossa useammin auton ylläpitävää huoltoa myös sisäpinnoilta, niin seuraavan perusteellisen sisäputsauksen tekemiseenkään ei mene niin kauaa aikaa.
Sykemittarin ja sykevyön olisi voinut myös kiinnittää urakan ajaksi, sillä olisi ollut hauska tietää, paljonko kaloreita kului, sillä olihan tuollainen sisäpuhdistus ihan mukava pikku jumppa myös!
Muista nämä:
– Otsalamppu mukaan
– Valoa saa olla muutenkin, joten hankkiudu tekemään sisäputsaus valoisassa paikassa
– Polvisuoja eivät ole pahitteeksi, sillä saatat joutua könyämään polvillasi auton lattioita imuroidessasi
– Jatkoroikka, jotta saat imurin tarpeeksi lähelle siirtelemättä autoa
– Vinyylihanskat
Huomioita:
– Sisäpintojen puhdistukseen tarkoitettu PB-2 -tuote on appelsiinin tuoksua muistuttavan hyväntuoksuinen, sitä käytti mielellään, tosin tuoksu ei viipynyt autossa enää seuraavana päivänä
– Prescon toimittama pikkuharja on hyvä apuväline, sillä sai rapsuteltua kaikki pienet välit, keskikonsolissa, istuinverhoiluissa ja jalkatiloissa puhtaiksi imuriin imastavaksi.
– Kyllähän perusteellinen sisäpuhdistus tuo äkkiä myyntihintaan jotain lisää, jos autoa olisi myymässä.
– Istuinten pesussa sai käyttää runsaasti vettä, jotta pesuaine vaahtosi – penkit olivat yllättävän vähän aikaa kosteat ja etuistuinten kuivumista voi nopeuttaa pitämällä penkinlämmittimiä päällä. Auton ikkunat jätin vielä yöksi hallissa hieman raolleen, jotta kosteus poistuisi autosta.
-manu-
Päivitys 18.12.2017:
Aiemmin mainitsin, että puhdistettuja istuimia voi kuivattaa pitämällä istuinlämmittimiä päällä. Haluamme muistuttaa, että tämä voi olla hieman riskialtista, sillä jos istuimet ovat kastuneet kovin syvältä, vesi yhdessä istuinlämmittimien sähkövastuksien kanssa voi aiheuttaa oikosulkuvaaran. Paras tapa kuivata sisätiloja on laittaa hallissa esimerkiksi sisätilanlämmitin autoon päälle ja auton ikkunoita hieman raolleen. Taloyhtiön autohallissa täytyy kuitenkin varmistua siitä, että parkkihallissa saa käyttää auton sisätilanlämmitintä.
