Auton ikkunat tummemmiksi? – Tee kalvotus ammattilaisen vinkeillä itse!

Etusivulasi vs. takasivulasi – ennen ja jälkeen kalvotuksen.

Hikisillä kesähelteillä aurinko paistaa suoraan auton sisään. Se onkin yksi yleisimmistä syistä, miksi auton ikkunoita tummennetaan eli tehdään niihin kalvotus – halutaan vähentää suoraa auringonvaloa. Toinen syy on näkösuoja esimerkiksi autossa kuljetettaville arvokkaille esineille ja kolmantena ulkonäkötekijä. Tummilla laseilla varustettu auto on vain yksinkertaisesti paremman näköinen.

Kun autonsa vie ammattilaisille, kalvotus maksaa muutamia satasia. Itselleni kalvotus on tuttua, olen tehnyt niitä vuosia sitten kohtalaisen määrän ammatikseni ja kouluttanut uusia kalvottajia.

Jos päätät tehdä työn itse, niin sekin onnistuu, kunhan varaat kärsivällisyyttä roiman annoksen.

Näillä seikkaperäisillä ohjeilla pääsee liikkeelle ja kukin soveltaa ja kehittää omia taitojaan. Usein omat tekniikat kehittyvät tekemällä hyvinkin paljon.

Tarvikkeemme ovat:

  • Pumppupullo (jossa muutama tippa, maksimissaan puoli teelusikallista Fairya ja litra vettä).
  • Pieni mattoveitsi laadukkailla terillä, olen todennut esimerkiksi Olfan stainless steel -veitsen hyväksi.
  • Kuumailmapuhallin, jonka käyttö virallisesti vaatii nykyään tulityökortin. I shit you not.
  • Kuivauslastoja muutama eri leveys. Perinteinen yli 25 cm lasta on liian leveä kaareviin pintoihin.
  • Yleisasennuslasta, esimerkiksi 3M Gold application card.

Esimerkki-Volvoon asennettavan Suntek-merkkisen kalvon maaginen luku on 18 eli kalvo päästää 18-prosenttia valosta läpi. Autotehtaiden tekemät tehdastummennukset ovat melko mietoja, noin 30–40 prosentin luokkaa. Kun luku on esimerkiksi 5, se tarkoittaa jo lähes pikimustaa.

Alkuvalmistelut

Pese auto ulkopuolelta ja tee sisäpuhdistus ennen työn alkua. Mikäli ikkunan ympäriltä verhoilut irtoavat jokseenkin mutkattomasti, ne kannattaa irrottaa, tällä saa lisää asennustilaa ja asennuspinnan peseminen on helpompaa.

Itse otan lähes aina ”ovipahvit” irti, jotta saan avattavien ikkunoiden kalvot varmasti siististi paikalleen alatiivisteen alle.  

Avattavissa ikkunoissa voidaan teipata ns. nukkatiivisteet maalarinteipillä, jotta nukkaa ei mene veden mukana ikkunan ja kalvon väliin asennusvaiheessa. Lasit kannattaa pestä ennen työn aloittamista hyvin molemmin puolin.

Varsinainen työ

Kalvottamisen ensimmäinen sääntö on, että kalvo työskennellään asennusvalmiiksi eli leikataan sopivaan kokoon aina auton ulkopuolella, itse kalvo kiinnitetään lasiin sisäpuolelle.

Pidä aina seuraavan työvaiheen työkalut käden ulottuvilla ennen työn aloittamista. Kalvotuksessa käytetään apuna – pesemiseen, valmisteluun ja asentamiseen – Fairy-liuosta. Vihreä Fairy toimii hyvin ja seossuhteessa ei kannata ahnehtia, eli maks puoli teelusikallista litraa vettä kohden. Mitä enemmän Fairya, sitä suurempi sotku pestessä ja sitä hankalampi saada kalvo tarttumaan kiinnitettävän pintaan.

Tämän jälkeen työvaiheet voidaan karkeasti rajata kahteen osaan:

  1. Valmistelu ulkopuolella. Älä kiirehdi, vaan valmistele kalvo mahdollisimman hyvin omat taidot huomioon ottaen.
  2. Asennus, jossa on oltava ripeä. Kalvon ja ikkunan väliin ei saa päästä roskia, pölyä ja muuta likaa.

Tavallisesti kannattaa aloittaa takalasista, jonka kohdalla kalvoa joutuu muokkaamaan kuumailmapuhaltimella, muiden lasien kalvotus onnistuu ilman kuumailmapuhallinta. Ainoa asia, mitä voi lämmöllä tehdä, on kutistaminen. Tummennuskalvo ei siis veny.

Ikkunat, joiden kalvo pitää muotoilla lämmön avulla, on syytä leikata korkeussuunnassa reiluksi ja leveyssuunnassa tarkasti. Ylä-ja alareunat voivat olla noin pari senttiä yli lopullisen viimeistelyleikkauksen. Tämä sen vuoksi, että reuna tuppaa lämmitettäessä menemään karrelle.

Suihkauta takalasin ulkopintaan kevyesti liuosta ja laita raakaleikattu kalvo ikkunalle. Lastaa ikkunaan H-kuvio – lasin leveimmistä kohdasta sivulta sivulle ja reunat. Tällöin kalvoon nousee ilmataskuja ala-ja yläreunaan, jotka on tarkoitus kutistaa kuumailmapuhaltimella. Työ aloitetaan tekemällä ensin alaosa, koska lämpö nousee ylöspäin. Kuumailmapuhaltimella haetaan itselleen sopiva lämpötila ja kutistetaan ilmataskuja keskeltä kalvon reunaa kohti.

Kun alaosa on valmis, niin tehdään sama yläosalle. Kutistaessa kannattaa välttää yhden kohdan lämmittämistä liikaa, jotta kalvo ei mene korpuksi. Kun kutistaminen vaikuttaa olevan jotakuinkin valmis, niin kalvo on syytä lastata lasiin kiinni, jotta näkee, kuinka se istuu ja voidaan leikata lopulliseen mittaan. Kalvo kannattaa leikata siten, että kalvo menee mustan “silkkimaalauksen” yli 1–2 mm.

Erityisesti takalasikalvon asentamisessa kannattaa aluksi pyytää apukäsiä avuksi, jotta kalvon saa nostettua siististi sivuun. Sen jälkeen lasi pestään sisäpuolelta varsinaista kalvon asentamista varten.

Lasinpesuun käytetään samaa veden ja Fairyn liuosta kuin aiemmin. Varsinaiseen pesemiseen voi käyttää harjaa ja sientä, jossa ei ole mitään hiovia materiaaleja. Huolellisen pesun jälkeen ikkuna kuivataan huolellisesti kuivauslastalla. Kuivaamiseen ei kannata myöskään käyttää mitään paperia, riepua tai liinaa, koska niistä jää aina nukkaa lasin pintaan.

Kuivauksen jälkeen kannattaa asentaa kalvo mahdollisimman ripeästi paikalleen seuraavasti: Yhdestä nurkasta irrotetaan suojakalvo hieman auki sentin parin verran ja pidetään suojakalvosta kiinni.

Nyt kastellaan maltillisesti liuoksella lasi sisäpuolelta, reunoihin ei kannata laittaa paljoa nestettä. Sitten aletaan vetää kalvosta suojakalvoa irti ja samalla kalvoa kastuttaen. Tämän jälkeen kalvo asetetaan lopulliseen paikkaan, tasoitellaan ensin käsin kohdalleen pahimmat pussit pois, jonka jälkeen lastataan paikalleen. Aluksi lastataan ristikuvio ja tasaisesti keskeltä ulospäin. Kun kalvo on asettunut, kannattaa lastata hyvällä paineella lämmityslankojen suuntaisesti. Mikäli kalvo ei jostain kohtaa tahdo tarttua, niin voi kuumailmapuhaltimella lämmittää lasia ulkopuolelta ja auttaa lastalla tarttumaan.

Sivuikkunoiden kalvotus

Sivuikkunoiden kohdalla kalvo lastataan kiinni samoin kuin takalasinkin kohdalla, paitsi kuumailmapuhaltimella kutistamista tarvitse tehdä.

Avattavissa, takaovien sivuikkunoissa leikkausjärjestyksessä on muutama huomionarvoinen pointti.

Useimmiten kannattaa leikata etummainen pystysivu ensin ja sitten takimmainen vino pystysivu, sillä jos leikkaus menee pieleen, niin kalvoa voi nostaa ja leikata uudestaan. Sitten lasi yläreuna ja viimeisenä alareuna siten, että kalvo menee alatiivisteen alapuolelle. Viimeistelyssä kulmat pyöristetään, jotta kalvo ei ala niistä irrota. Kun on tehnyt muutaman kymmenen kalvotuksen onnistuneesti, niin voi ruveta harjoittelemaan yläreunan leikkaamista viilalla, tällöin yläreunaan ei jää oleenkaan näkyviin leikkaussaumaa.

Sitten pestään ja asennetaan käytännössä kuten muiden ikkunoiden kohdalla, mutta siten, että ikkuna on raollaan, jotta yläreunan saa hyvin paikalleen.

Mikäli kalvo ei tahdo tarttua, niin muista, että voit tässäkin ulkopuolelta lämmittää ja auttaa lastalla kalvoa tarttumaan. Älä jää tappelemaan yhteen kohtaan pitkäksi aikaa, muista tarkastella kaikkia laseja. Ettei käy niin, että yhden lasin kanssa vääntäessä toisessa lasissa kalvo irtoaa ja pääsee pölyä väliin tai liima kuivaa.

Mahdolliset raidat kalvon välistä kuivuvat tyypillisesti muutamassa päivässä pois. Jos kalvoon kerääntyy nestettä keskelle kalvoa ja kalvo on ympäriltä jo tiukasti kiinni, tällöin ei missään nimessä kannata vettä väkisin puskea välistä pois, sillä asennus menee pilalle. Ääritapauksessa voi kalvoon tehdä pienen viillon mattoveitsellä, ei kannata koettaa tehdä reikää millään neulalla.

Pese lasit ja ihastele, eikö tullutkin hieno!

Sanoi kuka tahansa ja mitä tahansa, niin etusivuikkunoiden kalvottaminen on aina lain vastaista.

-jussi r-
LUE MYÖS:

Teltat pystyyn – näin retkeilet henkilöautolla teltaillen

Nelivetokivaa Seateilla – kitkat vs. nastat

Aikaa tähän meni rutinoituneelta rennolla otteella noin 4 tuntia.

You may also like...

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Have A Drive is Stephen Fry proof thanks to caching by WP Super Cache